Arjen ruokakulttuuria

Olen monesti miettinyt, mitä oikeastaan on suomalainen ruoka. Kun ulkomaalaiset ystävät kyselevät, mitä te oikein Suomessa syötte, vastausta pitää miettiä monta minuuttia. Minähän syön paljon pastaa, kohtuuttomasti fetaa, joskus pestoa...

Testimielessä kuvasin kahden hengen taloutemme jääkaapin sisällön: sieltä löytyi esimerkiksi espanjalaista varsiselleriä, tahinia ties mistä ja juustoja Ranskasta ja Hollannista. Potut ja porkkanat sentään olivat taatusti suomalaisia. En testini perusteella kuitenkaan saa sorvattua selkeää sapluunaa suomalaisesta ruoasta.


Hetken mietittyäni alan muotoilla mainospuheita marjoista, joita poimitaan metsästä, vaikka minä en käy mustikassa. Viinimarjojen poiminta-aikaankin on jo monta vuotta tullut keksittyä muita kiireitä: olen kyllästynyt iänikuiseen, happamaan mustaviinimarjamehuun. Voisiko joku brändätä sen uudestaan?

Sitten on kalakukko ja muut sellaiset extreme-herkut, joista monia en ole ikinä edes maistanut (lähikaupan eineshyllylle sijoitettu muikkukukko ei jostain syystä ole tarttunut käteeni). En siksi ole varma, edustavatko nekään sitä aitoa suomalaista ruokaa.

Vai onko olemassa jokin suomalainen ruokakulttuuri, joka on riippumaton siitä, mitä minä, suomalainen, arjessani syön? Samaa ovat toki miettineet muutkin. Toimittaja Laurie Winer kirjoitti vastikään International Herald Tribuneen ja The New York Timesiin ylistävän jutun Helsingin ruokakulttuurista (ihastuneena Ravintola Juuren sapaksiin, Groteskin valkosipulikeittoon ja Nokan paikallisia tuottajia hyödyntäviin raaka-aineisiin), mutta se perustui ravintoloiden herkkuihin – sellaiseen gourmet-ruokaan, jota suurin osa suomalaisista ei ikinä elämässään pääse maistamaan.

Ruisleivän voin sentään listata suomalaiseksi syömiseksi hyvällä omallatunnolla, ja karjalanpiirakat. Ne kuuluvat ihan aidosti perusruokavaliooni. Mutta mitä muuta? Haluaisin kovasti tuntea paremmin niitä ruokalajeja, joilla isovanhempani ovat kasvaneet aikuisiksi. Haluaisin pystyä kehumaan ulkomaalaisille pohjoisen eksoottisia arkiruokia!

Koska tämä blogi liittyy Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaan, tämän avauskirjoituksen kunniaksi ehdotan kansanliikettä huolella tehdyn suomalaisen perinneruoan esiin saamiseksi. Kalakukko savolaisille huoltoasemille! Silakkapihvit ABC:lle! Lisää suomiruokaa blogeihin ja kotikeittiöihin!