Näytetään tekstit, joissa on tunniste marjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste marjat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Kauppareissu

Kävin läheisessä Alepassa pyhäpäivän pikasostoksilla. Hain tuotteita, joita olen ostanut ennenkin. En ole katsonut tuoteselosteita kovin tarkasti ennen. Katsonpa nyt. Mikä ilahduttaa ja ja mikä kummastuttaa? Katson asiaa tietysti Aitoa Ruokaa-kirjan tuomien silmälasien läpi.

Vaasan 100% Ruis Hapankorppu:
+ viljana vain ruista, kuitua jopa 21%
+ ei mitään lisäaineita, jos ei suolaa lasketa.

Tätä syödään edelleen. Maistuvaa.

Rainbow Tomaattimurska
+ tomaatti pääraaka-aine ja ekana ainesosana
-+ yksi happamuudensäätöaine (E330) ei kuulosta kovin pahalta. Tosin vuoteen 2012 säilyminen on liiottelua.
Seuraavalla kerralla katson, onko saatavissa ilman säilöntäainetta.

Valio Aura sinihomejuusto, laktoositon
+ minusta Valio Aura on hyvää. Vahingossa ostin laktoosittoman.
-+ yksi happamuudenäätöaine (E509) ja yksi säilöntäainen (E235), hmm...
Tarkkailenpa muitakin juustoja, mutta luotan Auraan.

Syön aika vähän näitä, koska vältän rasvaa ja suolaa, joten en ole kovin tarkka sisällöstä.

Valio Metsämansikkajogurtti (Hyla)
+30% vähemmän sokeria, tykkään sen mausta
-metsämansikkaa 0,5%, aika vähän, lisäksi mansikkaa 5,5%
-lisäaineita on, mutta E-numeroita ei ole tuoteselosteeseen merkitty
Siirryn luomujogurttiin ja oikeisiin marjoihin.

HK-Via Intialainen Kanakorma
+ tämä on mulle pikaruoaksi työpäivinä, jolloin en ehdi lounaalle. Tykkään tämän mausta ja minusta kiva että säilyy (näyttää säilyvän vielä 2 viikkoa). Enkä olekaan ennen katsonut aineksia. Tiedän myös, että suolaa on vähennetty ja tämä on Sydänmerkki-tuote
- maissimaltodekstriiniä ja muunneltua maissitärkkelystä näkyy olevan, hm...
- broileria 19% eli 320 gramman annoksessa 60g eli ei ihme, että sopii paremmin kevyttä työtä tekeville naisille...hyvä asia on että broileri on suomalaista
Ovat niin käteviä, että ostan edelleen silloin tällöin, ehkä harvennan ostoja.

Felix Voileipäkurkkuja
- etiketti kertoo, että perinteisellä osaamisella valmistettuja
- yksi stablointiaine (E509) ja säilöntöaine (E202), onkohan perinteisiä
- sokeria ja suolaa enemmän kuin arvasin.
Nämä eivät ole välttämättömiä. Vähennän ostamista. Perinteistä muka...

Tropicana-mehu, pure premium
+ ei tiivisteestä vaan mehusta tehty
+ valmistusaineissa kerrotaan että appelsiinia 45%, mandariinia 35% ja viinirypäleistä 20%.
Tämä on perheenjäsenille, ei minulle. En juo näitä mehuja, koska ovat minulle turhia. Itse pysyn vedessä.

Myllyn Paras, esikypsytetty rikottu ohrasuurimo
+ ainekset: täyssjyväohra
+ runsaskuituinen
Tämä on tuote, jota pidän aina kaapissa.

Dan Sukker, Suomalainen taloussokeri
+ suomalaisesta sokerijuurikkaasta
Pidän kaapissa, joskus sitä aina tarvitaan.

Kaiken kaikkiaan jäi tunne, että Aitoa ruokaa -kirja on kerännyt ihan pahimmat esimerkit (34 lisäainetta jne.). Tärkeä huomio itselle oli silti se, että kannattaa tutkia tuoteselosteet, jotta tietää mitä syö. Ja osaa myös perustella itselleen ja muille, miksi jättää jonkun tuotteen ostamatta - tai ostaa vaikka siinä onkin lisäaineita.

Eniten ärsyttää se, että tuotteen nimi tai mainosteksti vääristää totuutta. Kun kuulet sanan aito tai perinteinen, ole tarkkana. Aina ne sanat eivät merkitse sitä mitä itse luulet.

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Herukkaintoa etsimässä

Olen lapsesta asti kerännyt punaisia ja mustia viinimarjoja, välillä pakotettuna, välillä vapaasta tahdostani. Isovanhempieni luona on meillekin jyvitettyjä pensaita, ja isoisä-vainaalla oli tapana vahdata, että viimeinenkin marja tulee tarkasti poimittua.

Tästä seurasi se, että viinimarjoja tuli paljon ja niille oli tehtävä pian säilöntätoimenpiteitä. Järjestettiin mittavat keittäjäiset. Pullotolkulla mehua. Jossain teini-iän korvilla kävi niin, että viinimarjamehu alkoi kerta kaikkiaan kyllästyttää ja pullot tahtoivat jäädä koskemattomina kaappiin. Miten sääli!

Nyt yritän innostua viinimarjoista uudestaan. Se olisi ekologinen into. Pensaita olisi vähän joka paikassa, löytyisi punaista, valkoista ja mustaa. Vain kouran ojennus riittäisi, ja kypsät marjat hyppisivät sankoon. Ongelma tulee vastaan, kun herukoita pitäisi käyttää johonkin muuhun kuin suoraan pensaasta syömiseen. Tarvitaan hyviä reseptejä!

Tässä muutama lupaavan kuuloinen idea, joita voisin hyvinkin kokeilla. Toivottavasti näistä on iloa muillekin herukkamehuähkyisille. Lisää hyviä vinkkejä otetaan kommenttiloodassa vastaan enemmän kuin mieluusti.

*Ystävä vinkkasi, että punaherukat ovat mainioita jäätelön ja kuuman kinuskikastikkeen kanssa. Kuulostaa uskottavalta.
*Mustaherukka-banaanivälipalaa kokeilen oikeasti, sillä vastaava mustikalla tehtynä on ikiaikainen suosikkini.
*Voisilmäpelin Punaherukkasorbetti on oikeastaan aika kiva idea.
*Punaherukka-marenkipaistokset, joihin uppoaa myös parvekkeella rehottavaa minttua, voisivat olla maittavia lomapäivän kahvileipinä.
*Tällainen vadelmilla höystetty punaherukkahillo voisi toimiakin.
*Vispipuuroa voisi kokeilla myös mustaviinimarjoista. Siihen saisi käytettyä ihanaa, tuoretta hunajaa.
*Valkoherukka-sipulichutneystä en ole ihan varma, mutta jotain kiehtovaa siinä on...