maanantai 18. tammikuuta 2010

Bloggaavassa seurassa

Nautiskelin perjantai-iltana erinomaisessa ruokaseurassa: koolla oli 14 Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman viime vuonna palkitsemaa Kuukauden ruokabloggaajaa. Porukassa sai nauraa vedet silmissä! Suosittelen kaikille lämpimästi ruokablogimiittailua. Perjantaisesta ovat raportoineet ainakin Kulutusjuhla, Jokapäiväistä leipää, Sillä sipuli, Pastanjauhantaa ja Siskot kokkaa.

Ravintola Lasipalatsin pöydässä käytyjen keskustelujen perusteella vaikuttaisi siltä, että hyvien ruokablogien takana on rakkaus ruokaan ja kirjoittamiseen sekä kiinnostus uusien ruokien kokeilemiseen. Huippusuosituista blogeista on tullut huippusuosittuja täysin ennalta arvaamatta. Homma on voinut alkaa sunnuntai-illan päähänpistosta tai kotiäidin tylsästä hetkestä. Jutut ja valokuvat ovat ajan myötä toki jalostuneetkin.

Blogiyhteisö koetaan positiiviseksi ympäristöksi: kommentointi on aktiivista ja pääosin ystävällistä. Se kannustaa jatkamaan kirjoittamista.

Oli kiinnostavaa kuulla, että moni lukijoista etsii blogeista perusruokien ohjeita: kuukauden blogien suosituimpien hakusanojen joukossa ovat vispipuuro, perunasalaatti, kauralastut ja borssikeitto. Blogeista on tainnut tulla nykyajan keittokirjoja: tietokone tai netillinen kännykkä on aina käsillä ja helppo avata myös keittiössä. Ja tietenkin blogit tarjoavat paitsi ruokaohjeita, myös (monien ihmisten) kommentteja ruokien onnistumisesta – sekä tietysti herkullisia kuvia! Tämä yhdistelmä voittaa useimmat keitto-opukset mennen tullen.

Bloggaajaporukassa ihmeteltiin kovasti suomalaisten pihiyttä kotimaisten raaka-aineiden käytössä ja toisaalta intoa lykätä joka paikkaan rasvattomia tuotteita. Aika moni pöydän ääressä oli huolissaan siitä, että ihmiset ovat menettäneet "ymmärryksen aidosta ruoasta": tuijotetaan pelkkää rasvan määrää ja unohdetaan tyystin lisäaineet, tai katsotaan vain hintaa pohtimatta lainkaan, millaisen matkan tuote on ruokapöytään tehnyt. Sellaistakin tuskailua kyllä kuultiin, että lähikaupasta on vaikea löytää esimerkiksi suomalaisia omenia. Se rajoittaa aikalailla tavallisen kuluttajan intoa suosia kotimaista.

Perjantain ruokabloggaajajoukko oli monipuolinen, mutta vielä puuttuivat porukasta lähes tyystin ruoka-alan blogit. Perjantaikokki näytti kyllä hyvää esimerkkiä. Milloinhan muut tulevat perässä yhtä aktiivisella otteella?

5 kommenttia:

  1. allekirjoitan.

    kiitos sinullekin ihanasta illasta - niin ruokien kuin seurankin suhteen!

    VastaaPoista
  2. Monesta asiasta samaa mieltä. Suomalaiset raaka-aineet ovat todella edustavia ja taipuvat osaavissa käsissä moneksi.

    VastaaPoista
  3. sulla kun ei ollut lainkaan profiilissa sähköpostia niin täytyypä kysyä näin. Missä olit Suomessa törmännyt niihin haarukkarannerenkaisiin?

    mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Merituuli, Suomessa olen törmännyt ainakin sellaisiin Anulla olleisiin lusikkakorviksiin Barbrolla: barbrov.blogspot.com. Etsystä näyttää löytyvän myös haarukkakoruja: http://www.etsy.com/search_results.php?search_type=handmade&search_query=fork+bracelets&ref=auto. Sopis mullekin! Kivaa viikonloppua (tänään maistettiin Maatilatorin kukonpoikaa!)!

    VastaaPoista
  5. eerikinkadulla on myös sellainen pieni kauppa (sopiva - shop) jossa on kaikkia hauskoja lusikkaväännelmiä. Kannattaa soittaa ja kysyä onko heillä niitä renkaita?

    VastaaPoista