Näin meille on tällä viikolla oikein kahden ohjelman ja lukuisten lehtijuttujen kautta opetettu.
Tosin on opetettu muutakin. Se, että kannattaa uskoa suosituksiin, vaikkei uskoisikaan.
"Nyt on Liimataisen poika sekaisin", tokaisi A-talkin juontaja eilisessä ohjelmassa. Niin taitaa olla moni muukin. Jopa tässä puoliammattilainenkin meinaa pökertyä. Maanantain MOT oli eilistaä A-talkia helpompi. Siinä toimittajalla oli selvä agenda voin ja läskin puolesta Pekka Puskaa vastaan. Tietämättömäntä johdettiin - tarkoituksella.
Mitä tai keitä pitäisi uskoa? Tutkimusta, omaa oloa, kavereita - vai pitäisikö vaan kuunnella kroppaansa, moni miettinee. A-tuubin keskusteluja (jossa nyt noin 600 monisanaista mielipidettä) lukiessa näytti siltä, että kommentoijat olivat ohjelmasta saaneet vahvistusta omilla vanhoille käsitykselleen. Oli se sitten suositusten mukainen tai joku muu dieetti. Ja tottakai siellä kommentoitiin myös tykkäämisiä eli sitä, kuka ohjelmassa teki parhaan vaikutelman. Tämän Idols-yleisöäänestyksen taisi voittaa Mikael Fogelholm, kauneuskilpailun voitto meni Taija Sompille. Ärsyttävyyspisteitäkin jaettiin. Sellaista se on! A-tuubin sivut ovat olleet suosittuja viime päivinä. Yli 60 000 kävijää on iso määrä!
Yhteenvetoa facebook-keskusteluista ja blogeistakin on ansiokkaasti tehnyt Janne Huovila Ravitsemusuutisiensa sivuilla. Hän kertoo siellä, että takana oli normaalia aktiivisempi seinäkirjoitusviikko.
Kotini jääkaapin tai leipäkaapin sisältöön ohjelmat eivät vaikuta. Pidän siellä edelleenkin tutut rasvat: voin, voimariinin ja Benecolin. Perheenjäsenillä on omia mieltymyksiään. Myös juustoja on kahta sorttia, 15%- ja 30%:sta + mozzarellaa + halloumia (niistä saa hyvät salaatin lisäkkeet). Öljyjä tarvitaan: pitää olla sekä oliiviöljy, että rypsiöljy. Olisi varmaan aika korkata jääkaapissa oleva pellavansiemenöljykin. Kermaa on hyvä olla varalla aina. Ja kermaviiliä. Se on hyvää moneen ruokaan. Leipäkaapissa on aina ruisleipää. Ja kuivakaapissa on kauraa ja ohraa. Ensimmäistä puurohiutaleina, toista lisäkesuurimoina. Vehnäjauhoja tarvitaan, jotta voi välillä leipoa pullaa tai suurustaa kastiketta. Sokeria tarvitaan pullaan ja marjoihin. Muuten sokeri on melkein käyttämättä, keksitkin tahtovat härskiintyä. Näistä on luovuttu lähinnä sen vuoksi, että jostain pitää luopua, jos aikoo yrittää pitää painoa kurissa.
vihanneksia, juureksia, hedelmiä, maitotuotteita proteiinin lähteinä, kuitupitoisia viljatuotteita, sopivasti lihaa ja erityisesti kalaa. Rasvan laadun ja hiilareitten kokonaismäärän suhteen tarvitaan pientä tai suurempaa säätöä.
Rasvakeskustelu ei ole vaikuttanut ja tuskin tuleekaan vaikuttamaan. Olen käyttänyt voita ja öljyjä (rypsi-, sesam-, oliivi- ja maapähkinäöljyt tulevat ensimmäisenä mieleen) ja leivän päälle oivariiniä, koska se on valmiiksi pehmeää. Suhtaudun myös margariinien kovettimiin epäluuloisesti.
VastaaPoistaMaku on tärkeintä ja terveyssuositukset ovat vaihtuneet elämäni aikana niin moneen kertaan, että pyrin vain syömään monipuolisesti mieltymyksieni, kammojeni ja etiikkani asettamissa rajoissa.
Ei vaikuttanut. Olen jo monta vuotta noudattanut Vhh-ruokavaliota. Voi, oliiviöljy, hamppuöljy, kookosöljy ja erilaiset siemenet ja pähkinät käytössä. Kuohukerma kruunaa kaiken.
VastaaPoistaMeilläkin vannotaan maun nimeen. Se tarkoittaa usein voita, mutta myös rypsi- ja oliiviöljyä, toisinaan myös seesaminsiemen- ja kurpitsansiemenöljyä.
VastaaPoistaOlemme jo pari vuotta tehneet levitteen itse voista, öljystä ja vedestä, välillä maustaen vaikkapa valkosipulilla tai yrteillä.
En usko että kohu vaikuttaa meidän rasvankäyttöön, mutta vellonut keskustelu on ollut mielenkiintoista.
Kiinnostavaa on se, että koska kyseessä on ruoka, se koskettaa ihan kaikkia.
VastaaPoistaJännää oli myös tänään ruokaa tehdessä huomata, että teki sen mitä hyvänä piti entistäkin varmemmin ottein. Siltä kuulostavat myös Arin, Anonyymin ja Merituulin ajatukset.