"30 ruokagurujen vinkkiä – löydä kausiruoka", otsikoi helmikuun Olivia-lehti. Kausiruoka-ajattelua ovat viime aikoina pohtineet myös ainakin Unelias kokki ja Kurpitsamoskan Mari. Okriina teki tammikuussa ihania talvisia salaatteja (I ja II). Onko tämä nyt uusi trendi? Hyvä hyvä!Kas kun minä olen kasvanut 80-luvulla. Siihen aikaan ei lapsi oppinut sesonkiruoista mitään. Oltiin nimittäin innostuneita siitä, että kaupasta saa kaikkea, aina! On kestänyt kauan oppia, että suomalaiset tomaatit maistuvat oikealta vain kesällä, ja että sieniä kannattaa tähyillä erityisesti syksyllä niin kauppojen hyllyiltä kuin metsistäkin. Siksi ajattelen, että sesonkituotteiden esiin nostaminen, niistä kertominen (myös lapsille!) ja niitä hyödyntävien reseptien vinkkaaminen on ihan paikallaan. Se ei ole pelkkää äärihörhöilyä!
Olivian jutusta ei valitettavasti kummoisia kostu, jos etsii informaatiota tai hyviä vinkkejä. Jutun kausiosuus rajoittuu nimittäin siihen, että haastateltu Maatilatorin perustaja Aki Arjola kehottaa suosimaan sesonkia: "Tammikuussa voi syödä vaikka juureksia, muikkuja tai muita talvikaloja, kuivattua poroa ja muitakin kuvattuja tuotteita: sieniä ja lihaa." Okei, talvikala on ihan hyvä veto. Sitä en ole tullut ajatelleeksi! (Pitääkin ottaa lisää selvää talvikaloista. Googletus tuotti pettymyksen.)
Unelias kokki Anna puolestaan on aika innovatiivinen. Hän sesongistaa RuokaPirkan pastasalaattia: "Ohjeessa pääprotskuna edusti broileri, joka omissa näpeissä muuttui seesaminsiemenillä ja korppujauhoilla paneroiduksi tofuksi. Toinen raaka-ainevaihdos liittyy aiheeseen, jota Marikin sivusi juuri postauksessaan. Kausiajatteluun näet. Kirsikkatomaatit nappasin mukaan ohjeen mukaan, mutta kurkun kohdalla valinnanvaikeus kasvoi liian suureksi. Kasvihuone-megaenergia-suomalainen vai kasvihuone-kuljetuspäästö-espanjalainen, tiiättehän te. Totesin, että koska en ole kurkkua tarvinnut moneen kuukauteen, tuskin tarvitsen sitä nytkään ja keksin että salaatissa sen korvaa suuri lempparini ... tadaa ... suomalainen kyssäkaali!"
Kurpitsamoskassa laitetaan salaattia porkkanoista ja avokadosta ja tartutaan siihen, että talvisia reseptejä tarvitaan enemmän: "Tästä salaatista kannattaa tykätä myös sen talvisten raaka-aineiden takia, joiden listasta uupuu ne hirveät kellertävät tomaatit ja ylihintaiset kasvihuonekurkut. Fanitan sesonkiajattelua ruuanlaitossa melkein liikutukseen asti, mutta sen toteutus käytännöntasolla tökkii yhtä paljon, kuin kaikki muutkin lupaukset paremman ja fiksumman elämän aloittamisesta. En taida olla ainoa, joten lisää näitä talvikauden herkkuja kiitos, jottei kesävihanneksiin tulisi edes houkutuksia!"
Näillä perusteilla uskallan julistaa:
Sesongit esille kauppoihin! (ajatelkaa osastoa "Talven herkkuja")
Lisää talvisia reseptejä lehtiin ja blogeihin!
Tekstit
Ollaan tässä mun mielestä menossa oikeampaan suuntaan.
VastaaPoistaVaikka itse lukeudun ruokaharrastajiin, niin itsellenikin on epäselvää, milloin monet ainekset ovat sesongissa. Se, että kaikkea on kokoajan saatavilla hämärtää juuri tätä.
Toisaalta olen todennut hyväksi käyttää enemmän aikaa kaupassa ja tutkia kasviksia ja vihanneksia kunnolla: tunnustella, katsella ja haistella. Ja jättää epätyydyttävät tuotteet yksinkertaisesti ostamatta (ja keksiä jotain muuta syötävää...).
Kirjoitus tärkeästä aiheesta, hyvä! :)
VastaaPoistaEikös olekin aika pysäyttävää, kuinka lyhyessä ajassa me länsimaiset lopulta olemmekaan etääntyneet siitä tiedosta, mitä ruokaa milloinkin on luontevinta syödä. Minäkin toivoisin tästä asiasta enemmän ihan tietoa, sillä se ei ole kaupunkilaistytöllä "lihasmuistissa". Haluaisin vaikkapa sesonkikalenterin keittiön seinälle!
(Kotimaiset) Kasvikset ry. on tainnut alkaa julkaista kasvistiedotteitaan sesonkihengessä. Pidetään siis silmällä.
Olen oikeastaan aika helpottunut siitä, että tartutte juuri tuohon sesonkien tuntemus -asiaan samassa sävyssä kuin minäkin. Itse olen vähän nolona mietiskellyt, että hmmm, enpä taida liiemmin tuntea talvikaloja ja sen semmoisia, ja kuitenkin olen vähän niin kuin ruokaihminen...
VastaaPoistaTekee tosiaan mieli miettiä, että mikä sitä sesonkiruokaa sitten on. Onko esimerkiksi appelsiini talven (sallittu) herkku, vaikka se Suomessa ei kasvakaan? Vai onko sesonkiruoka nimenomaan suomalaisia tuotteita (jotka talvella vaan ovat aika rajallisia)?
Jasu: Tuo tunnustelumenetelmä lienee oikein hyvä. Monessa kaupassa se johtaa talvella hyvin suoraan punajuurien ja lanttujen luo.
Anna: Sesonkikalenteri, miten oiva idea! Hienosti toteutettuna se olisi supermahtava.
Sesonkiruokien tuntemusta täälläkin vasta harjoitellaan. Minulle tuli äskettäin ihan puun takaa mm. sekin, että nyt on sitruskausi, vaikka muistankin lapsuudestani sen "JAFFAT TULLOO"-mainoksen potkukelkkamummoineen.
VastaaPoistaItse haluan panostaa sesonkiruoka-ajatteluun kahdesta syystä: ensinnä tuotteiden laatu ja maku, toiseksi hinta. Ekologisuus ja lähiruoka-ajattelu ei näissä valinnoissa niinkään paina, vaikka onkin totta, että valta osa sesonkiruuista on minenomaan suomalaisia tai skandinaavisia.