Otsikon kysymys heräsi monelle viimeistään aamun Hesarin etusivua tuijotellessa. Siinä suuri lihatalo kertoo kansalle, että (muiden) lihavalmisteissa käytetään yleisesti samaa ainesosaa kuin nahkarukkasissa. Samaa mainoskampanjaa on nähty televisiossakin. Kuvittelisin, että kamara, natriumglutamaatti ja lihavalmisteiden muut aineisosat ovat mainosten myötä alkaneet askarruttaa sellaistakin, joka ei aikaisemmin asiasta ole jaksanut kiinnostua.
Suotuisaa maaperää on, sillä aika moni pohtii edes jonkin verran sitä, mitä suuhunsa laittaa. Ruotsissa julkaistiin vastikään YouGovin Food & Health -raportti neljättä peräkkäistä vuotta. Se paljastaa tänä vuonna, että peräti 67 prosenttia ruotsalaisista etsii tietoa ruoasta. Noin puolet naapurimaalaisista on ruoasta huolissaan. Ruotsalaisia huolettavat erityisesti lisäaineet: vain 15 prosenttia uskoo omaavansa niistä hyvät tiedot. E-koodiviidakko aiheuttaa hämmennystä. Kuulostaa tutulta. Viime vuonna sama raportti totesikin, että suomalaiset ovat ruokahuolissaan lähes ruotsalaisten veroisia.
Ruotsalaisista peräti 77 prosenttia pitää hyvänä sitä, että tuotteessa lukee "ei lisäaineita". Toisaalta he kuitenkin toivovat ruoan säilyvän pitkään. Kumpikohan toive vetäisi pitemmän korren, jos jokainen voisi alusta lähtien valita ruokansa jokaisen ainesosan? Moniko meistä upottaisi mukaan edes jotakin säilöntää parantavaa? Haluaisin tietää, olisiko joku todella valmis palaamaan täysin E:ttömään elämään.
Kiinnostavaa nähdä, miten suomalaisen lihatalon rukkaskampanja onnistuu. YouGovin tutkimus nimittäin paljasti, että ainakin Ruotsissa ihmisten luottamus elintarviketeollisuuden ruokatuotantoon ja viranomaisvalvontaan on tällä hetkellä aika onneton: vain 30 prosenttia sanoo luottavansa siihen. Viime vuonna luottavaisia oli vielä 40 prosenttia. Laskeva prosenttiluku vaikuttaisi vihjaavan, että vuoden aikana käydyillä keskusteluilla lisäaineista, ruoasta löytyneistä lasinsiruista ja sen sellaisista on aika paljon merkitystä.
Biscoff-kranssi lehtitaikinasta
1 päivä sitten
Tekstit
Asiaa enempää ajattelematta sanoisin oitis että E:tön ruoka kelpais. Olisikohan arki hankalampaa jos ruoka ei säilyiskään niin kauan, ja montakohan einestä jäisi vallan valmistamatta jos Eet loppuisi maailmasta? Mainitsemasi mainos varmasti herättelee ihmisiä, vaikka kyllä kummastelen vielä kaupassa kuka ostaa ne kaikki marinoidut lihapaketit ja miksi marinoimattomia vieläkin joissakin kaupoissa puuttuu valikoimista.
VastaaPoistaMun tekisi mieli myös sanoa, että ei, en haluaisi syödä yhtään E:tä jos saisin valita. Mutta toisaalta... Kyllä säilyvyyskin on joskus kivaa. Voihan aika E:ttömäksi ryhtyä nytkin, tarkasti valikoimalla.
VastaaPoistaTiedän useita ihmisiä, joiden mielestä hunajamarinoidut kanasuikaleet ovat parasta+kätevintä maailmassa. Ehkä se on jokin tehokas E, että niissä on niin koukuttava maku. Hunajaa en ole niistä kovin selkeästi ainakaan tunnistanut.
Paras olisi, kun olisi vaihtoehtoja kaikille, myös sitä marinoimatonta meille E-ronkeleille.
toisaalta usein sanotaan että ne kamarat ja muut lihaainesosat on juuri se mikä antaa makkaroille ja vastaaville maun.. ilman niitä se on vaan kuiva mauton lihapökkelö.. tiiä sitte
VastaaPoistaHyvä pointti, Aleksi. Kertoisipa joku puolueeton taho, miten asia todella on. Vaikka tietenkin makujakin on erilaisia, ja voi olla, että totuus ei ole niin yksinkertainen kuin haluamme kuvitella.
VastaaPoistaRahola kirjoittaa kiinnostavasti kamarasta ja sen käytöstä, myös makkaroissa ("No tottakai pannaan [makkaraan kamaraa]! Mitä makkaraa se on, jossa ei ole kunnon puruvastusta, sellaisia hampaissa mukavasti tuntuvia muruja, jotka vasta tekevät makkarasta syömisen arvoisen?").
VastaaPoista